torstai 2. heinäkuuta 2015

Tropiikista jylhille kallioille - retki Kolvananuurolle

Viime sunnuntaina löytyi valokuvaajan, kuntoilijan, retkeilijän ja elämysmatkailijan unelmakohde. Mikko päätti viedä miut yllätysretkelle, ja matkaan lähtiessämme en tiennyt muuta, kuin että mukana piti olla kamera, ulkoiluvaatteet ja retkieväät. Suuntasimme noin kolmenkymmenen kilometrin päässä Joensuusta sijaitsevalle Kolvananuurolle, joka on siis jääkaudella syntynyt syvä rotko. Jää on halkaissut kallion ja kivet ovat vyöryneet rotkon pohjalle jylhien kallioseinämien väliin.


Jätimme auton parkkiin ja siirryimme pari kilometriä jalkasin luontopolulle, joka johdatteli meidät lopulta koko uuron ympäri. Pituutta uuron kiertävälle reitille tuli viitisen kilometriä ja aikaa retkeillessä kului kolme tuntia - joiden aikana ehdimme myös nauttia lounasta luonnonhelmassa loimuavan nuotion äärellä.

En tiennyt laisinkaan, millaiselle retkelle olen lähtenyt, mikä oli ihan hyvä, sillä yllätyin metri metriltä yhä uudelleen ja uudelleen, kun maasto vaihtui hyvin tiheään tahtiin. Nuotiopaikalle saakka tiet ja polut olivat helppokulkuisia ja muistuttivat lähinnä pururatoja satunnaisia pitkospuita lukuunottamatta. Nuotiopaikan jälkeen alkoi kuitenkin todellinen seikkailu, sillä matkaa taitettiin pomppimalla kiveltä kivelle purojen solistessa louhikon alapuolella.


Louhikko-osuutta kesti varmasti ainakin kilometrin verran, minkä jälkeen edessä oli "trooppisen ilmaston alue", jossa lämpötila oli aivan toista luokkaa kuin louhoksella. Laskeuduttaessa saniaisten sekaan lehtomaisemaan lämpötila nousi monta astetta ja ilma muuttui kosteaksi. Tuntui kuin olisi ollut yhtäkkiä etelänlomalla nauttimassa kuumuudesta ja auringosta.


Kolmas osuus reitillä oli jyrkät polunkohdat, joita kiivetessä alkoi väkisin puuskututtamaan ja kaipaamaan vesitilkkaa. Jyrkkää kallionseinämää noustiin polkuja pitkin yhä korkeammalle, kunnes oltiin uuron huipulla ja nähtiin kaikki se kauneus, joka rotkossa piilee. Valitettavasti tuon näkymän tallentaminen muistikortille oli mahdotonta tiheän kasvuston ansiosta - se täytyy itse kokea.

Maisemat olivat niin kauniita, puut täynnä visertäviä lintuja ja naavaa löytyi useasta puusta osoittamasta ilman puhtautta. Tietenkin muutama sata hyttystä oli eksynyt myös metsään, mutta liikkeessä ollessa niistä ei ollut mitään haittaa. Makkaranpaistohetkellä mietin tosin kauhulla, miten jokainen itikka tunkeutuu iholle, mutta nuotion savu karkotti inisijät onnekseni kauas pois.



Kierroksen jälkeen oli voittajafiilis, sillä melko kovan fyysisen suorituksen jälkeen olimme selvinneet takaisin autolle monta kaunista kuvaa ja kokemusta rikkaampana. Muistan, kuinka aina pikkutyttönä kävin perheeni kanssa metsäretkillä ja nyt vanhemmalla iällä oli mukava päästä taas retkeilemään. Onnistunut reissu kyllä kaikinpuolin ja voin lämpimästi suositella tuota luonnonsuojelualuetta lukijoillenikin - kauniita maisemia, upeita elämyksiä ja luonnonrauhaa kaiken kiireen keskelle! :)



Oletteko käyneet joissain ihanissa luontokohteissa, joita voisitte suositella? :)


2 kommenttia:

  1. Vau, kuulostaa tosi mielenkiintoselta retkeltä!
    Löysin blogiisi Demi.fi-keskustelun kautta ja luettuani kuvauksen sun blogista päätin, että mun on ihan pakko tulla tsekkaamaan kun kuvauksesta löysin niin paljon samaa itseni kanssa :-D Sun kuvat on hyvänkokoisia ja melko tarkkoja ja banneri on tosi kaunis :-)

    www.cupofteablogi.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Retki oli kyllä todella mukava ja elämyksellinen - juuri miun makuun! :) Kivaa, että löysit blogini, toivottavasti viihdyt sen parissa jatkossakin :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)